Haastatteluvideot

Kuuntele myös englanninkieliset haastattelut.

Saamelaiskulttuuri tarvitsee tukea ja suojaa

Porosaamelaisuus on hieno elämänmuoto ja siihen liittyy uskomaton kyky tulla toimeen pienellä rahamäärällä, pitkän päivätyön opettajana ja aktiivisena paikallispoliitikkona tehnyt Nils-Henrik Valkeapää sanoo.

Katso haastattelu.

 Valkeapaa-Nils-Henrik-haastattelut.jpg

Perinteisten saamelaiselinkeinojen merkitys kulttuurille unohdetaan

Tietämättömyys saamelaiskulttuurista on poliittinen valinta, Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Anne-Maria Magga sanoo. Näkkälän paliskunnan alueelta kotoisin oleva, itsekin saamelainen poronhoitaja Magga tekee saamelaiseen poronhoitoon liittyvää väitöskirjaa.

Katso haastattelu.

 Magga-haastattelut-kuvat.jpg

Poro kuuluu Käsivarren luontoon

Eihän me porosaamelaiset haluttaisi muuta kuin elää rauhassa täällä, kansainvälisistä ja kotimaisista elokuvarooleistaan tunnettu ja palkittu OTM Anni-Kristiina Juuso sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka Käsivarsi voi näyttää matkailijan silmin autiolta ja laajalta, todellisuudessa se on kapea alue, johon kohdistuu paljon erilaisia hankkeita. Jo vuosikymmeniä alueen eri osiin on kaavailtu kaivoshankkeita. Parhaillaankin mietitään muun muassa rautatielinjauksia.

Katso haastattelu.

 Juuso-Anni-Kristiian-haastattelut.jpg

Laidunmaita ei voi enää pienentää

Monet maankäyttöön liittyvät suunnitelmat huolettavat Käsivarren paliskunnassa perinteistä saamelaista poronhoitoa harjoittavia poromiehiä. Saamelainen poronhoitomalli kesä- ja talvilaitumineen tarvitsee suuria alueita, ja viime vuosikymmeninä käytössä olevat laidunmaat ovat pienentyneet huolestuttavasti.

Videolla Nils-Jonas Ketola ottaa kantaa Käsivarressa pitkään esillä olleisiin kaivos-, rautatie- ja tuulivoimahankkeisiin. Hän myös kertoo, mitä porosaamelaisuus ja saamelainen poronhoitomalli tarkoittavat käytännössä.

Katso haastattelu.

Nils-Jonas-Ketola-haastattelu.jpg

Porosaamelainen elää vuodenkierron mukaan

Saamelainen poronhoito ei ole navettataloutta, vaan oma ammattinsa ja elinkeinonsa, jonka harjoittaminen on sidoksissa luontoon. Siksi sitä ei voi harjoittaa Brysselissä päätetyn maatalouspolitiikan pohjalta, Minna Näkkäläjärvi, toimittaja ja porotilan emäntä sanoo.

Katso haastattelu.

 Nakkalajarvi-Minna-haastattelut.jpg

Laillistettua maailman uhanalaisimman tappamista

Näyttäisi siltä, että saimaannorpan suojelu on ottamassa takapakkia, savonlinnalainen luontokuvaaja ja dokumentaristi Juha "Norppa" Taskinen sanoo.

Katso haastattelu.

Juha-Taskinen-haastattelut-kuva-soppaa.jpg

Maankäytöllä ei saa heikentää saamelaisten oikeuksia

Saamelaisten oikeudet pitää ottaa huomioon aina, kun heidän mailleen kohdistuu hankkeita, jotka voivat heikentää heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa omaa kulttuuriaan, tutkijatohtori OTT Leena Heinämäki Lapin yliopistosta sanoo.

Katso haastattelu.

 Heinamaki-Leena-haastattelut.jpg

Kaivoshanke on piinannut osikonmäkeläisiä pitkään

Kun valokuvausalalla pitkän työuran tehnyt Juhani Yliruusi muutti puolisoineen kymmenisen vuotta sitten Rantasalmen Osikonmäkeen, pariskunnalla oli mielessään leppoisat eläkepäivät savolaisessa lehtomaisemassa. Viimeiset neljä vuotta Yliruusi on kuitenkin käyttänyt kaiken liikenevän aikansa kaivoshankkeiden parissa. Kylän ns. kaivosvastaava tiedottaa, tekee valituksia ja yrittää käydä vuoropuhelua kaivosyhtiön ja virkamiesten kanssa.

Katso haastattelu.

 Yliruusi-web.jpg

Turvetuotanto huolettaa Mikkelin Kyyvedellä

Kauppaneuvos Leo Laukkanen haluaa, että turvetuotantoa koskeva lainsäädäntö, luvat ja valvonta pistetään kuntoon niin, etteivät turvesoiden lähellä olevat vesistöt pilaannu. Hän muistuttaa, että yksin Etelä-Savossa on vielä 186 suota, joista turvetta arvioidaan voitavan nostaa kaupallisesti kannattavasti. Mikkelin Haukivuorella sijaitsevan Kyyveden alueella näistä sijaitsee peräti yli 50.

Katso haastattelu

 Laukkanen-haastattelut.jpg

Puula-aktivistit taistelevat kirkkaan veden puolesta

Puulavesi tunnetaan kirkkaana kalaisana vetenä, joka valittiin 2011 Etelä-Savon maakuntajärveksi. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana vesi on alkanut samentua. Puulan puolesta taistelee nimekkäitä asiantuntijoita, kuten ministeri Iiro Viinanen. Puula Forum on koonnut asiantuntijoita pohtimaan järven tilaa neljänä vuonna. Jouko Häkkistä ja Kalevi Puukkoa jututti Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Katso haastattelut.

 hakkinen-puukko-puulavesi-haastattelut.jpg

Uksjoen tarinassa riittää opetuksia

Porin Ahlaisissa sijaitseva Uksjoki on toisten mielestä puro, toisten mielestä oja. Noin 50 vuoden välein puro on perattu. Kevääseen 2010 mennessä Uksjoki oli ennallistunut 1961 tapahtuneesta perkauksesta niin, että Lounais-Suomen ympäristökeskus arvioi, että sen voi kunnostaa ja tuoda siihen vaelluskalaa.

Päivi Kapiainen-Heiskanen jututti Ilpo Koppista ja Kauko Heikkilää.

Katso haastattelut.

 Uksjoki_Heikkila_Koppinen_haastattelut.jpg

Yritämme ennaltaehkäistä konfliktit

”Ympäristökonflikti syntyy yleensä silloin, kun jossain on jotain ja joku muu haluaisi sinne jotain muuta”, erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta tiivistää. Hän on vuosia ollut mukana ennaltaehkäisemässä konflikteja ja neuvonut liiton jäseniä konfliktitilanteissa. Valitusten tekeminen on hänen mielestään vain jäävuoren huippu.

 

Katso haastattelu.

 Veistola-web.jpg

Liito-orava löytyy monen kaavakiistan keskiöstä

Jos liito-oravien suojelutarpeesta huolehdittaisiin alueellisesti, jokaista esiintymiskohtaa ei tarvitsisi ottaa yhtä suojelevasti huomioon eli jos jossain liito-oravan elinympäristöä huononnetaan, toisaalla sitä voidaan yrittää parantaa, vaikkakin käytäntöihin sisältyy riskejä”, tutkijatohtori Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta sanoo. Hän kaipaa suojelukiistoihin mukaan paikallista yhteistyötä, luontokartoittajien ääntä kuuluviin sekä tehtyjen toimien seurantaa.

Katso haastattelu.

 Nygren-haastattelut.jpg

Susikannan kehitys on kiinni ihmisten asenteista

Susi on liikkuva suojeltu eläin, jota ei voi omistaa, mikä johtaa siihen, että ihminen pyrkii hallitsemaan sutta” tutkija Sanna Ojalammi Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Hän on tutkinut viime vuosina susikannan leviämisen aiheuttamia ilmiöitä ja ihmisten pelkoja susia kohtaan.

Katso haastattelu.

 Ojalammi-web.jpg

Kriisinratkaisun ytimessä ovat usein luonnonvarat

Luonnonvarojen hallintaprosessit ovat usein meille puolueeton tapa aloittaa vuoropuhelu eri osapuolten välillä. Tärkeitä ovat öljy- ja vesikysymykset, jotka usein linkittyvät vähemmistökysymyksiin, CMI:ssä aluejohtajana työskentelevä Maruan El-Krekshi sanoo.

Maruan El-Krekshi kertoo videolla epävirallisten vuoropuheluprosessien käynnistämisestä kriisimaissa, kuten Libyassa. Hänen muistuttaa, että kaikkia konflikteja voi sovitella, jos osapuolet sitä haluavat.

Katso haastattelu.

el-Krekshi-web.jpg

 

Yhteisöjen on saatava äänensä kuulumaan

Merkittävän Goldman Environmental Prize 2015 -palkinnon saaneen kenialaisen Phyllis Omidon tie kansalaisjärjestön perustajaksi alkoi vuoden 2008 puolivälissä, kun hän huolestui poikansa sairastelusta asuinseudullaan Mombasan Owino-Uhurussa.

Katso haastattelu.

 Phyllis-Omido-haastattelut.jpg

Ympäristösovittelun osapuolet määrittävät pelinsäännöt

Suomen ympäristökeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Lasse Peltonen on päässyt uransa aikana kurkistamaan ympäristösovittelun maailmaan monesta käytännönläheisestä näkökulmasta. Väitöskirjassaan hän tutki, miten ympäristöstä tuli osa politiikkaa.

Katso haastattelu.

Lasse-Peltonen-web.jpg

Lähimpänä toimiva viranomainen voisi yrittää sovitella asioita

Eduskunnan oikeusasiamiehensihteerit Erkki Hännikäinen ja Jouni Toivola ovat ”valvojien valvojia”. He käsittelevät oikeusasiamiehelle tulleita ympäristöön liittyviä kanteluita, joita viranomaisten toimintaan tyytymättömät kansalaiset tekevät. Aiheet liittyvät ihmisten elinympäristössä tapahtuviin erilaisiin asioihin aina ympäristönsuojelusta kaavoitukseen, rakentamiseen ja hometaloihin saakka.

Katso haastattelu.

 Toivola_Hannikainen_web.jpg

Ympäristösovittelu voisi sujuvoittaa menettelyjä

Ympäristösovittelu sopii hyvin meneillään olevaan trendiin, jossa etsitään keinoja sujuvoittaa erilaisia menettelyjä. Jos jo varhaisessa vaiheessa tunnistetaan erilaisia intressejä, voitaisiinkin ehkä löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu sen sijaan, että mennään kalliisiin tuomioistuinkäsittelyihin, ympäristöministeriön lainaäädäntöjohtaja Riitta Rönn sanoo.

Katso haastattelu.
 Ronn-Aarnio-haastattelut-sivui.jpg

Perus- ja ihmisoikeuksien merkitys alkanut korostua

Valtioneuvoston oikeuskanslerinvirastolla on laajat oikeudet tarkastella kaiken viranomaistoiminnan oikeellisuutta. Viime vuosina leimallisia ovat olleet oikeuden eurooppalaistuminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien korostuminen.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen kertovat omasta työstään.

Katso haastattelu.

 jonkka-ruuskanen-web.jpg

Saamelaisasiat olivat tärkeä osa Eero Kallion työuraa

Liki 34 vuotta eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa työskennellyt esittelijäneuvos Eero Kallio vastasi muun muassa saamelaisalueen kanteluista, joita tuli vuosittain käsiteltäväksi alle kymmenen.

Katso haastattelu.

 Eero_Kallio_web.jpg

Ympäristösovittelu sopii moneen

Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeen asiantuntijapankin haastatteluja neljän kuukauden ajan tehnyt tutkija Reija Knuutila uskoo vahvasti, että ympäristösovittelulla on oma tärkeä paikkansa nykyisen osallistumis- ja valitusjärjestelmän rinnalla.

Katso haastattelu.

 Reija-Knuutila-fronti.jpg

Suomessa kaivataan aitoja sovitteluprosesseja

Olemme ehkä vähän sokeita kotimaisille asioille, joissa sovitteluprosessit voisivat avata lukkoja, kansanedustaja Pekka Haavisto sanoo. Hänen mielestään näitä löytyy ympäristökysymysten lisäksi vähemmistöihin liittyvistä asioita.

Katso haastattelu.

 Pekka-Haavisto-front.jpg

Kuulemistilaisuuksien pitäisi osallistaa oikeasti

Helsingin yliopiston oikeusantropologi, akatemiatutkija Reetta Toivanen on työskennellyt ihmisoikeuksien ja vähemmistöryhmien parissa vuosia eri maissa. Haastattelussa hän kuvaa saamelaisten oikeuksiin liittyviä haasteita, kuten osallisuuden kehittämistä.

 Katso haastattelu.

 Reeta-Toivanen-web.jpg

Sovittelija myy toivoa

"Sovittelun avulla ihmiset voivat parantaa elämänlaatuaan, vältytään oikeusasteiden päätöksiltä, joilla ei ratkaista itse asioita ja saadaan säästettyä yhteiskunnan varoja", Etelä-Savon ja Varkauden alueen sovittelutoimiston johtaja, psykoterapeutti, työnohjaaja Helena Pohjanvirta sanoo.

Katso haastattelu.


Pohjavirta_web.jpg

Ympäristösovittelu voi olla moniulotteinen prosessi

”Ympäristösovittelu pitää räätälöidä ja suunnitella joka kerta erikseen, mikä on myös resurssikysymys”, vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.

Katso haastattelu.
Turunen-web.jpg