Porosaamelainen elää vuodenkierron mukaan

Saamelainen poronhoito ei ole navettataloutta, vaan oma ammattinsa ja elinkeinonsa, jonka harjoittaminen on sidoksissa luontoon. Siksi sitä ei voi harjoittaa Brysselissä päätetyn maatalouspolitiikan pohjalta, Minna Näkkäläjärvi, toimittaja ja porotilan emäntä sanoo.

Käsivarren paliskunnan Erkunoiden kyläalueeseen kuuluva Näkkäläjärvi muistuttaa, että porosaamelaiset tarvitsevat suuria laidunalueita. Käsivarren Lapissa samat alueet kiinnostavat myös muita toimijoita.

Kaivossuunnitelmia on ollut pitkään vireillä ja rautatie lisäisi toteutuessaan porosaamelaisten paimennustyötä. Matkailijoiden määrä kasvaa, ja etenkin moottorikelkkailu voi aiheuttaa keväällä porojen vasomisaikana suuria taloudellisia vahinkoja porosaamelaisille.

Lisääntyvät petokannat puolestaan tuovat porosaamelaisille kasvavaa paimennustaakkaa, koska suurpetojen, kuten ahman, suden ja karhun, kevätpyynti tai erityislupien saanti häirikköyksilöiden poistamiseen vie Minna Näkkäläjärven mielestä liikaa aikaa ja on liian byrokraattista Suomessa.

Minna Näkkäläjärveä jututti kesäkuussa 2015 Hetassa Päivi Kapiainen-Heiskanen. Videon kuvasi ja editoi Hamid Al-Sammarraee. Videon kesto on noin 20 minuuttia.

Haastatteluvideo on osa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeen asiantuntijapankkia. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö / Jakautuuko Suomi -ohjelma.