Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hanke päättyi dokumenttielokuvan ensi-iltaan:
YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoijan nuhteita ei kannata väheksyä
”YK:n eritysraportoijan mukaan Suomea on pidetty alkuperäiskansojen oikeuksia noudattavana esimerkkimaana. Tällaista mainetta ei tulisi vesittää sillä, että metsähallituslain valmistelun viime vaiheessa tehtiin lakiesitykseen muutoksia konsultoimatta saamelaiskäräjiä ja kolttien kyläkokousta”, hankkeen vastuullinen johtaja OTT Leena Heinämäki Lapin yliopiston Arktisesta keskusta sanoo.
Tutkijatohtori Leena Heinämäki on erikoistunut alkuperäiskansojen ympäristöllisiin ihmisoikeuksiin ja osallistumisoikeuksiin ja hän opettaa alkuperäiskansa- ja saamelaisoikeutta.
”YK:ssa valmistellaan yhteispohjoismaista raporttia saamelaisten ympäristö- ja maankäyttöön liittyen tänä vuonna. YK:ssa on myös jatkuvasti vireillä useita muita määräaikaisraportointeja, joihin saamelaisten ympäristö- ja maankäyttöasiat liittyvät.”
”Kun Suomi edellisen kerran haki YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä, silloin edellytettiin ILO169 -sopimuksen ratifioinnin toteutumista, mutta se ei ole edennyt vieläkään. YK:n erityisraportoijan moitteet tuovat lisää poliittista painetta, joka toivottavasti vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon”, hän sanoi hankkeen päättäneessä Saamelaiset, arktinen alue ja ympäristöpäätöksenteko -loppuseminaarissa Eurooppasalissa Helsingissä. Seminaariin osallistui sata henkeä.
Tammikuun lopussa päättyvän Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeen keskiössä ovat olleet ympäristöpäätöksentekoon liittyvät seikat.
”Käytännössä tutkijoiden ja toimittajien tiimi jalkautui Käsivarren paliskunnan porosaamelaisten pariin tarkastelemaan ympäristökonflikteja saamelaisen poronhoidon näkökulmasta. Lapin-kenttäjakso alkoi Karesuvannossa pidetystä kyläkokouksesta, jossa iso joukko saamelaisia toi esille itseään askarruttaneita asioita ja huolia poronhoidon ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta.”
Tutkijat pitivät paikallisille asukkaille ns. oikeusapuklinikoita ja kertoivat, mitä mahdollisuuksia heillä on vaikuttaa ympäristöpäätöksentekoon.
”Käytännössä olimme kätilöimässä vuoropuhelua alueen toimijoiden välillä ajatuksena, että asioita selvitetään ennen kuin eteen tulee konfliktitilanteita. Paikallisilla poronhoitajilla oli kokouksissa mahdollisuus esittää tarkentavia toiveita ja saada vastauksia esimerkiksi Metsähallituksen edustajalta, vaikka yleisesti ottaen vuoropuhelu Metsähallituksen ja poronhoitajien välillä onkin parantunut vuosien varrella.”
Hanke vahvisti ja loi uusia toimintatapoja Käsivarren paliskunnan alueelle sekä teki porosaamelaisten asioita tutuksi paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Media kiinnostui laajasti hankkeesta ja projektipäällikkö Leena Heinämäki ja Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Heta Heiskanen sekä projektitutkija Assi Harkoma antoivat lukuisia haastatteluja ja kannanottoja esimerkiksi metsähallituslain valmisteluun liittyen. Heiltä julkaistiin myös asiantuntijapuheenvuoroja.
Lapin yliopiston Arktinen keskus hallinnoi Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hanketta, jossa olivat yhteistyökumppaneina Tampereen ja Helsingin yliopistot. Hanketta rahoitti Koneen Säätiö Jakautuuko Suomi -ohjelmastaan.
Tietopankki avaa ympäristösovittelua ja saamelaisuutta
Hankkeen tuloksiin voi tutustua kotisivulta löytyvän ns. tietopankin välityksellä. Pitkissä videohaastatteluissa asiantuntijat ja tutkijat kertovat, minkälaisena he näkevät ympäristösovittelumallien kehittämisen Suomessa. Ruohonjuuritason ympäristöaktivistit puolestaan kuvaavat, miten ympäristökonfliktit syntyvät ja aprikoivat, olisiko vuosia kestäneiltä kiistoilta voitu välttyä. Haastateltavina ovat niin oikeuskansleri Jaakko Jonkka, kansanedustaja Pekka Haavisto kuin Juha ”Norppa” Taskinenkin.
Tietopankki antaa puheenvuoron myös Käsivarren paliskunnan porosaamelaisille. Omilla haastatteluvideoillaan ympäristökonflikteja avaavat näyttelijä OTM Anni-Kristiina Juuso, poromies Nils-Jonas Ketola, pitkän uran opettajana tehnyt Nils-Henrik Valkeapää ja toimittaja, porotilan emäntä Minna Näkkäläjärvi.
Lisäksi tutkijat Reetta Toivanen, Anne-Maria Magga ja Leena Heinämäki pohtivat alkuperäiskansoihin ja erityisesti saamelaisiin liittyviä erityiskysymyksiä.
Tietopankista löytyy myös englanninkielistä aineistoa, jota amerikkalainen tiedetoimittaja Rae-Ellen Bichell tuotti podcast-juttuina. Hän jututti laajalti asiantuntijoita ja tutkijoita erilaisiin suomalaisiin ympäristökiistoihin liittyen. Englanninkielisenä on myös Goldman Environmental Prize 2015 -palkinnon saaneen kenialaisen Phyllis Omidon haastattelu.
Tietopankista riittää ammennettavaa eri kouluasteille, tutkijoille, ympäristöhallinnon kehittämisestä kiinnostuneille ja ympäristön tilasta kiinnostuneille.
Tietopankin haastatteluja tekivät tutkijat Reija Knuutila, Heta Heiskanen ja Leena Heinämäki sekä toimittaja Päivi Kapiainen-Heiskanen.
Porot kuuluvat tuulelle -dokumentti antaa äänen porosaamelaisille
Kymmenen Käsivarren paliskunnan porosaamelaista kertoo 38 minuutin Porot kuuluvat tuulelle -dokumenttifilmissä ympäristöhaasteista, jotka uhkaavat perinteistä saamelaista poronhoitoa.
Dokumentin teemat sitoo yhteen näyttelijä OTM Anni-Kristiina Juuso, joka on itsekin Käsivarren paliskunnan porosaamelaisia. Dokumentti sai ensi-iltansa Lapissa Skábmagovat-festivaalilla torstaina 21.1.2016 ja Helsingissä 22.1.2016. Seuraavat näytökset ovat Enontekiöllä.
Taustatutkimuksen filmiä varten teki Anni-Kristiina Juuso. Haastatteluista vastasi Päivi Kapiainen-Heiskanen. Dokumenttielokuvan kuvasivat Hamid Al-Sammarraee, Assi Harkoma, Heta Heiskanen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen. Filmin leikkasi Harri Räisä. Musiikin sävelsi Kalle Ylitalo. Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Kapiainen-Heiskanen.
Perinnetiedon keräyshanke alkaa
Leena Heinämäen tutkijatiimi keskittyy seuraavaksi keräämään Käsivarren porosaamelaisia varten heidän maankäyttöön ja poronhoitoon liittyvää perinnetietoaan sekä selvittää, miten perinnetieto voitaisiin paremmin huomioida päätöksenteossa. Projektin on tarkoitus tuottaa materiaalia saameksi, suomeksi ja englanniksi ja se hyödyttää luonnon monimuotoisuutta koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa.
Uusi hanke alkaa alkuvuonna ja sitä rahoittaa Nesslingin säätiö.
Lisätietoja:
Hankkeista: Leena Heinämäki, leena.heinamaki(at)ulapland.fi
Ympäristösovittelusta: Heta Heiskanen, heta.heiskanen(at)gmail.com
Dokumenttielokuvasta: paivi.kapiainen(at)mediaali.fi