Susikannan kehitys on kiinni ihmisten asenteista

Susi on liikkuva suojeltu eläin, jota ei voi omistaa, mikä johtaa siihen, että ihminen pyrkii hallitsemaan sutta” tutkija Sanna Ojalammi Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Hän on tutkinut viime vuosina susikannan leviämisen aiheuttamia ilmiöitä ja ihmisten pelkoja susia kohtaan.

Ojalammin mielestä eri susialueilla asuvien ihmisten välinen yhteistyö voisi olla keino purkaa pelkoja ja vääriä käsityksiä. Pihasusilakia hän pitää liian hätäisesti tehtynä lakina. Hän pohdiskelee myös suden asemaa poronhoitoalueilla.

Väitöskirjansa hän teki 2006 Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle maakiistoista Pohjois-Tansaniassa. Susiprojektissa hän on tutkinut 2012 alkaen susitilannetta etenkin Varsinais-Suomessa.

Tutkimukseen liittyen pyöritettiin laajaa nettifoorumia ja tavattiin ihmisiä. Elokuun 2015 lopulla päättyvää tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.

Haastattelun kesto on noin 54 minuuttia. Sanna Ojalammin videohaastattelu on osa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yksivuotista Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemia.

 

 

Tutkija Reija Knuutila haastatteli Sanna Ojalammia Tampereen yliopiston tiloissa 26.3.2015. Haastattelun kuvasi ja videon editoi Hamid Al-Sammarraee.

Haastatteluvideolla viitataan tutkimushankkeeseen nimeltä Instituutioiden yhteensopivuuden ongelma suomalaisessa suurpetopolitiikassa, Luonnonvarakeskus (LUKE)
Rahoittaja: Suomen Akatemia vuosina 2011-2015
Tutkijat: Prof. Juha Hiedanpää, Jani Pellikka, Sanna Ojalammi ja Matti Salo (osa-aikainen) http://fitpa-project.blogspot.fi/

Haastattelut ovat osa Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeen asiantuntijapankkia. Tätä yksivuotista hanketta koordinoi Lapin yliopiston Arktinen keskus, ja sitä rahoittaa Koneen Säätiö.