Porin Ahlaisissa sijaitseva Uksjoki on toisten mielestä puro, toisten mielestä oja. Noin 50 vuoden välein puro on perattu. Kevääseen 2010 mennessä Uksjoki oli ennallistunut 1961 tapahtuneesta perkauksesta niin, että Lounais-Suomen ympäristökeskus arvioi, että sen voi kunnostaa ja tuoda siihen vaelluskalaa.
Kalatalousviranomainen teetti asiasta selvityksen. Kun selvitystä esiteltiin, syntyi paikallisten väestön kesken vastakkainasettelu. Osa paikallisista asukkaista koki, että heidän ”ojastaan alettiin puuhata salaa kalaojaa”.
Pitkän työuran Outokumpu Oyj:n palveluksessa kansainvälisissä tehtävissä tehnyt DI Ilpo Koppinen on mökkeillyt Uksjoen maisemissa vuodesta 1973. Hän ryhtyi yhdessä nykyään ympärivuotisesti Uksjoen vieressä meren rannalla asuvan Kauko Heikkilän kanssa selvittämään, voisiko Uksjoen pelastaa sellaiselta perkaukselta, joka tuhoaa ennallistuneen pienveden. Uksjoen ympärille syntyi melkoinen valituskierre, paljon juttuja mediaan ja äskettäin yksi pro gradu -työ. Mitä Uksjoen tapauksesta voitaisiin oppia eri puolilla Suomea?
Päivi Kapiainen-Heiskanen jututti Ilpo Koppista Ahlaisissa 27.3.2015. Haastattelun kuvasi Hamid Al-Sammarraee ja hän editoi siitä videon hyödyntäen paikan päällä kuvattua kuvamateriaalia. Videon kesto on noin 45 minuuttia.
Pitkän uran opettajana ja Noormarkun elinkeinoasiamiehenä tehnyt Kauko Heikkilä asuu Itämeren rannalla, Uksjoen suistossa. Uksjoen uoman perkaus tukki Uksjoen uoman kuralla. Kun savivellin puhdistus lopulta onnistui, se tärveli Heikkilöiden tontin.
Kauko Heikkilää jututti Ahlaisissa 27.3.2015 Päivi Kapiainen-Heiskanen. Hamid Al-Sammarraee kuvasi haastattelun ja editoi videon työparin kuvaamasta aineistosta. Videon kesto on noin 35 minuuttia.
Videot ovat osa Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? -hankkeen asiantuntijapankin aineistoja. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen koordinoimaa yksivuotista hanketta rahoittaa Koneen Säätiö / Jakautuuko Suomi -ohjelma.