Englanninkieliset haastattelut ovat kuunneltavissa osoitteessa: https://soundcloud.com/mediatenorth
Tutkija Philip Burgess työskentelee Norjan Kautokeinossa poronhoidon tutkimukseen erikoistuneessa kansainvälisessä tutkimuslaitoksessa. Hän kuvaa Rae Ellen Bichellin haastattelussa haasteita, joita perinteinen saamelainen poronhoito kohtaa nykyään. Haasteita aiheuttavat niin aidoitus, kaivokset, turismi kuin vaikkapa Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seuraukset.
Kevon kansallispuistossa sijaitseva Sulaojan lähde Utsjoella on saamelaisten vanha pyhä paikka. 2000-luvun alussa esille tuli suunnitelmia, joiden mukaan ulkomaalainen yritys halusi alkaa pullottaa vettä vientiin. Apulaisprofessori Rauna Kuokkanen Toronton yliopistosta sanoo, että tapahtumaketju paljastaa hyvin, miten moniin saamelaisiin liittyviin asioihin suhtaudutaan Pohjois-Suomessa. Rae Ellen Bichell jututti Rauna Kuokkasta 2015.
Liki sata vuotta sitten muodostettu Mallan luonnonpuisto Enontekiön Kilpisjärvellä on ainoa luonnonpuisto Lapissa, jossa porojen laiduntaminen ei ole sallittua. Porot noudattavat kuitenkin ikiaikaisia vaistojaan ja kulkevat vaellusreittejään pitkin. Rae Ellen Bichell selvitti biologien ja poronhoitajien näkökulmia. Hän jututti Kilpisjärven tutkimusaseman pitkäaikaista johtaja Antero Järvistä kesäkuussa 2015 ja Käsivarren paliskunnan poroisäntä Tuomas Palojärveä puhelimitse elokuussa 2015.
Erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) työskentelevä Lasse Peltonen on tutustunut yhdysvaltalaiseen ympäristösovitteluun, jolla on pitkät perinteet. Yrityksillä on tärkeä rooli sikäläisessa sovitteluprosessissa, toisin kuin Suomessa. Lasse Peltonen ja hänen vaimonsa Jonna Kangasoja ovat kouluttautuneet sovittelijoiksi ja he perustivat äskettäin sovitteluun erikoistuneen yrityksen. Kuuntele Rae Ellen Bichellin englanninkielinen haastattelu.
Pirita Näkkäläjärvi, Yle Saame -toimituksen päällikkö, kertoo arktisen alueen kehittämisen vaikutuksista saamelaisiin Rae Ellen Bichellin englanninkielisessä podcast-jutussa.
Reetta Toivanen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti ja akatemiatutkija, Helsingin yliopistosta kertoo Rae Ellen Bichellin englanninkielisessä podcast-jutussa maaoikeuksien historiasta Suomessa ja arvioi miksi hänen mielestään keväällä 2015 eduskunnalla oli viimeinen tilaisuus hyväksyä ILO 169 -sopimus.
Nuccio Mazzullo, Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelevä antropologi, kertoo Inarissa jo 20 vuotta jatkuneesta ympäristökiistasta.
Vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen Helsingin kaupungin kaupunkisuunitteluvirastossa etsii työkseen kompromisseja erilaisiin ympäristökonflikteihin. Yksi hänen työuransa haastavimmista tehtävistä liittyi turvekiistoihin. Rae Ellen Bichell haastatteli häntä englanniksi.
Arktisen alueen öljy- ja mineraalivarat kiinnostavat tutkija Markku Krögerin mukaan australialaisia, kanadalaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia yrityksiä, jotka tutkivat maaperää, tekevät investointeja ja poraavat öljyä. Joissain tapauksissa vuoropuhelusta eri osapuolten välillä voi hänen mielestään tulla myös "loukku". Markus Krögeriä jututti Rae Ellen Bichell englanniksi.
Pohjois-Suomeen tulee väistämättä kaivoksia, ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sanoo. Yhteiskunta tarvitsee mineraaleja ja ihmiset töitä. Ei ole helppoa löytää tasapainoa taloudellisen, kulttuurisen ja kestävän kehityksen välille, mutta se on mahdollista. Kai Kokkoa jututti englanniksi Rae Ellen Bichell.
Tutkijatohtori OTT Leena Heinämäki Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta kertoo alkuperäiskansojen oikeudesta osallistua merkittävästi ympäristöön liittyvään päätöksentekoon, siihen liittyvästä kansainvälisestä lainsäädännöstä sekä pyhiin paikkoihin liittyvistä uhkista. Häntä jututti englanniksi Rae Ellen Bichell.